Nordea Bank: Tutkimus: Eläke epäilyttää, tulevaisuus ei - nuoret ottavat ohjat omiin käsiinsä
- Kursreaktion
- −0,8 %
- Nästa stängning
- RVOL vid samma tid
- Saknas
- 21 sep.
- RVOL mot heldag
- 0,9×
- 21 sep. · 20 dagars snitt
Aktiekurs
Mätpunkter & underlag
Aktien 21 sep.
- Senaste kurs
- 203 SEK
21 sep. 17:30
- Föregående stängning
- 198,8 SEK
2026-09-18
- Handlad volym
- 1 396 889 aktier
21 sep. 17:29
- Jämförelseunderlag
- 0 handelsdagar · preliminärt
21 sep. mot föregående stängning
+2,1 %RVOL vid samma tid jämför den kumulativa volymen med samma klockslag tidigare handelsdagar. RVOL mot heldag jämför med snittet för 20 hela handelsdagar. Det är bolagets handel, inte volym orsakad av nyheten.
Handelsdagen ovan är senare än nyhetens första börssession.
Leverantörens stängningskurs; justering för bolagshändelser är inte verifierad.
Nästa handelsdags stängning
- 1 min efter nyheten
- 0,0 %
- 5 min efter nyheten
- −0,2 %
- 15 min efter nyheten
- −0,2 %
- 1 tim efter nyheten
- −0,2 %
- Vid stängning
- +0,2 %
- Nästa handelsdags stängning
- −0,8 %
- Utgångskurs före nyheten
- 8 sep. 10:00
- Önskad mättid
- 9 sep. 17:30
- Faktisk avläsning
- 9 sep. 17:30
- Beräkning uppdaterad
- 9 sep. 18:36
- Volym / normalt · Första 15 min
- 0,8×
- Volym / före · Första 15 min
- Saknas
22 109 aktier · 8 sep. 10:00–10:15
Volym: första 15 hela minuterna · 15 av 15 minuter.
* Preliminärt · 11 jämförbara handelsdagar.
Före/efter: minutdata saknas för delar av perioden.
Hela minuter jämförs med samma klockslag tidigare handelsdagar. Minuten som överlappar nyheten ingår inte. Volymen visar aktivitet kring nyheten, inte hur mycket handel den orsakade.
Yahoo Finance · minutdata, inte verifierad realtid. Endast avslutade minutstaplar används; avläsningen får ligga högst två minuter före mättiden.
Aktiekurvan visar bolagets handel. Mätpunkterna ovan är separat sparade nyhetsreaktioner. Samband i tid är inte bevis på orsak; andra nyheter och bolagshändelser är inte borträknade.
Läs hela källtexten
Nordea Henkivakuutuksen Suuren eläkekyselyn mukaan 58 prosenttia alle 40-vuotiaista on jo varautunut tai suunnittelee varautuvansa eläkeajan toimeentuloon sijoittamalla. Nuorten kokemukset ovat osa laajempaa luottamuspulaa eläkejärjestelmää kohtaan: valtaosa suomalaisista pitää omaehtoista varautumista välttämättömänä ja lähes kaksi kolmesta kannattaa mallia, jossa voisi itse valita, mihin osa eläkemaksuista sijoitetaan. Nuorten aikuisten luottamus nykyjärjestelmän reiluuteen on heikko, mutta halu vaikuttaa omaan taloudelliseen tulevaisuuteen vahva. Vain 16 prosenttia alle 40-vuotiaista arvioi eläkejärjestelmän kohtelevan nuoria ja varttuneempia tasapuolisesti. Samaan aikaan yli puolet (58 %) nuorista on varautunut tai suunnittelee varautuvansa eläkeajan toimeentuloon rahastoilla, osakkeilla tai osakesäästötilillä. Vain 19 prosenttia kertoo, ettei ole varautunut eläkeaikaansa. "Tulokset osoittavat, että nuoret pohtivat tulevaisuuttaan ja haluavat vaikuttaa siihen aktiivisesti. Jos luottamus järjestelmään horjuu, oma säästäminen ja sijoittaminen tarjoavat konkreettisen tavan rakentaa taloudellista turvaa. Nuoret suhtautuvat eläkeaikaansa aktiivisena projektina eivätkä pelkkänä vuosikymmenten päässä odottavana lupauksena", sanoo Nordea Henkivakuutuksen liiketoimintajohtaja Lauri Hallberg. Omaehtoinen varautuminen on suomalaisten mielestä välttämätöntä Nuoret eivät ole yksin epäilyjensä kanssa. Tutkimuksen mukaan vain 37 prosenttia suomalaisista uskoo, että Suomella on tulevaisuudessakin varaa ylläpitää nykyistä työeläkejärjestelmää. Vastinetta maksamilleen eläkemaksuille luottaa saavansa 43 prosenttia suomalaisista, ja 40 prosenttia uskoo tulevansa toimeen saamallaan eläkkeellä. Kolme neljästä (76 %) suomalaisesta pitää omaehtoista varautumista välttämättömänä tulevan eläketurvan kannalta. "Monet suomalaiset pyrkivät vahvistamaan omaa taloudellista liikkumavaraansa säästämällä ja sijoittamalla. Eläkejärjestelmää tarvitaan myös tulevaisuudessa, mutta siihen kaivataan uusia mahdollisuuksia tehdä omaan eläkkeeseen vaikuttavia valintoja", Hallberg sanoo. Enemmistö suomalaisista haluaa vaikuttaa aktiivisesti eläkevaroihinsa Koko väestöstä 64 prosenttia kannattaa mallia, jossa osa eläkemaksuista olisi sijoitettavissa kohteisiin, jotka saa valita itse. Rahastoeläkemalli kiinnostaa laajasti eri ikäryhmissä ja elämäntilanteissa, mutta keskimääräistä enemmän kannatusta malli saa nuoremmissa ikäryhmissä. Alle 50-vuotiaista tätä mallia kannattaa 69 %. Rahastoeläkemallin kannattajat sijoittaisivat varojaan etenkin suomalaisiin yrityksiin. Lähes puolet (46 %) suomalaisista ohjaisi eläkesäästöjä kotimaisiin osakkeisiin tai osakerahastoihin, ja alle joka kymmenes (8 %) kyselyyn vastannut kertoo suosivansa korkean riskin sijoituskohteita. "Tulokset kertovat, että suomalaiset kaipaavat eläkejärjestelmään enemmän läpinäkyvyyttä ja mahdollisuuksia vaikuttaa omaan tulevaisuuteensa", toteaa Hallberg. "Suomalaiset eivät näytä asettavan yhteistä eläkejärjestelmää ja omaa toimijuutta vastakkain. Mahdollisuus vaikuttaa osaan eläkevaroista voisi tehdä eläketurvasta henkilökohtaisemman ja näkyvämmän sekä vahvistaa tunnetta siitä, että omilla valinnoilla on merkitystä." Nordea Henkivakuutuksen tutkimukseen vastasi 1 118 täysi-ikäistä henkilöä eri puolilta Suomea. Lisäksi nuorten aikuisten suhtautumisesta eläkejärjestelmään kerättiin erillinen aineisto 502:lta alle 40-vuotiaalta henkilöltä. Aineistot kerättiin sähköisillä vastaajapaneeleilla 13.3.-20.4.2026, ja kyselyn toteutti Aula Research. Koko väestöä koskeva otos kiintiöitiin iän, sukupuolen, asuinmaakunnan ja pääasiallisen toiminnan mukaan vastaamaan Suomen väestöä, ja sen virhemarginaali on noin ±3 prosenttiyksikköä. Virhemarginaali nuorten aikuisten otoksessa on noin ±4 prosenttiyksikköä. Lisätietoja: Nordean viestintä, 09 4245 1006 tai media@nordea.fi [1]: mailto:media@nordea.fi
Källor & underlag